• Admin

Miten henkirikosuhrien perheenjäsenet selviytyvät? (Psykologia-kongressin satoa 2010)

Henkirikosten uhrien omaisille aiheuttamat suruun ja traumaan liittyvät terveysriskit ja hoidon tarve ovat korkeat, mutta Suomessa ei aikaisemmin ole tutkittu tätä rikosuhriryhmää.   Vuosien 1999 sekä 2004 - 2007 henkirikosuhrien aikuisiin perheenjäseniin kohdistuneesta tutkimuksesta selvisi, että perheenjäsenistä puolet kärsi hoitoa vaativista psyykkisistä häiriöistä, kuten depressiosta, unihäiriöistä tai traumaperäisestä stressihäiriöistä. Mielenterveyspalveluissa kriisityöstä psykiatristen häiriöiden hoitoon ilmeni vakavia puutteita ja kehittämistarpeita.


Tutkimukseen osallistuneiden perheenjäsenten vastauksista kävi ilmi, että psyykkisen hoidon saamisessa ja laadussa oli suuria puutteita. Tulosten perusteella suositellaan palvelujen kehittämistä räätälöidysti ja tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia noudattaen tälle riskiryhmälle. Kehittämistyön pohjaksi tarvitaan kansallista tutkimusta erityisesti perheiden sekä lasten ja nuorten näkökulmasta.


Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa henkirikosuhrien perheenjäsenten selviytymisestä 2 – 10 vuoden kuluessa menetyksestä. Tutkimuksessa kartoitettiin traumaperäisen stressihäiriön, surureaktioiden, pitkittyneen surun häiriön, depression, unihäiriön sekä trauman jälkeisen kasvun esiintyvyyttä ja riskitekijöitä sekä henkirikosuhrien omaisten selviytymiseen yhteydessä olevia oikeusjärjestelmään, mediaan, sosiaaliseen tukeen, vertaistukeen, palveluihin ja hoitoon liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen otos kerättiin systemaattisesti poliisin tulostietojärjestelmään tilastoiduista henkirikoksista, mikä tekee tutkimuksesta myös kansainvälisesti ainutlaatuisen.


Tutkimuksessa käytetty kyselykaavake sisälsi muun muassa standardoidut traumaperäisen stressihäiriön (IES), surureaktioiden (HRGC), pitkittyneen surun häiriön (PG-13), depression (BDI), unihäiriön (PSQI) ja trauman jälkeisen kasvun (PTGI) itsearviointikyselyt.

Tutkimuskyselyyn vastasi 131 perheenjäsentä, mikä oli 44 % kyselyn saaneista (70 % vastaajista oli naisia, ja 30 % miehiä, vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta). Osallistujista 37 % kärsi traumaperäisestä stressihäiriöstä ja lisäksi 20 %:lla oli traumaperäisiä stressioireita, 8.4 % kärsi pitkittyneen surun häiriöstä, 51 % depressiosta ja 47 % unihäiriöstä. Naiset kärsivät miehiä todennäköisemmin häiriöistä. Vastaajista 56 % ei ollut saanut riittävästi hoitoa.

Psykologia kongressissa oli 18.8 Soili Poijulan ohjaama työpaja henkirikosuhrien omaisia koskevan tutkimuksen tuloksista. Työpajaan osallistui noin 20 psykologia. Työpajaan liittyvä abstrakti on julkaistu nimellä Henkirikosuhrien omaisten traumaattinen suru, kokemukset palveluista, avusta ja hoidosta sekä kehittämissuositukset.


Soili Poijula

0 katselukertaa

Oulun seudun psykologit ry

oulunseudunpsykologit@gmail.com

 

  • Black Facebook Icon

© 2018 Oulun seudun psykologit ry